perjantai 30. joulukuuta 2016

Joulujuttuja ja vuoden päättelyä

Joulutähti saa huoletta koristaa ikkunaa Nuutinpäivään asti...
Marraskuu vaihtui joulukuuksi lähes varkain. Ja joulukin livahti ohitse reissatessa, perinteinen joulupyhien yli kantava sukulointikierros kierrätti meitä Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Perheenjäseniä ja sukulaisia on ihana nähdä, mutta joulureissu vaatii silti veronsa. Reissusta palatessa olen onnistunut toistaiseksi lähinnä nukkumaan sekä pyörittämään pyykkikonetta... Nyt maistuu kotoilu oikein kunnolla, joululahjoista ja kodin joulukoristeista nauttien. 

Vuoden aikana on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista jännittävää. Loppuvuosi toi mukanaan myös muutoksia Villikatajan toimintaan, kun Annukka jäi sapattivapaalle. Vaikka emme tällä hetkellä voikaan tietää, milloin -jos silloinkaan- kaksikkomme palaa jälleen kokonaiseksi, jatkan minä ainakin toistaiseksi Villikatajan parissa. Yhden naisen tiimiksi siirtyminen näkynee toiminnassa ainakin siten, että kurssi- ja koulutustarjonta muuttuu tilauspainotteisemmaksi. Toki todella mielelläni järjestän myös kaikille avoimia kursseja, mutta rajallisten resurssien puitteissa näitä ei ihan kovin usein ole tulossa. (Vaan eipä hätää: jo 3-4 hengen tilauskurssit kaveriporukalle on mahdollista järjestää joustavasti. Joten jos kurssiasiat yhtään kiinnostavat, niin laittakaapa rohkeasti viestiä!)

Sain joululahjaksi ihanan lankakulhon.
Tuleva vuosi 2017 käynnistyy myös omalta osaltani kaikenlaisten uusien projektien parissa, joihin palaan myöhemmin vielä tarkemmin. Toiveissani on paljon ihania hetkiä niin vanhojen kuin uusienkin ihmisten parissa, enemmän kirjojen lukemista, uusia inspiroivia neuleohjeita ja aikaa toteuttaa niitä... 

Ja totta kai odotan uudelta vuodelta myös paljon ihania villikatajamaisia seikkailuja, retkiä ja reseptikokeiluja!

-Lily


P.S. Mitä sinä toivot uudelta vuodelta? Millaisia juttuja tahtoisit lukea blogista? Tai millaisille kursseille tahtoisit osallistua? 

maanantai 12. joulukuuta 2016

Pitkät jäähyväiset

Olen ongelmanratkaisija perusluonteeltani. Tätä piirrettäni on luonnehdittu välillä vähemmän kauniistikin, kun se on osunut törmäyskurssille muiden kanssa. Minulle on tärkeää ratkaista asiat niin ongelmatilanteissa kuin ihmissuhteissa, löytää loppupiste ja selitys. Kuulla, rakentaa uutta, tehdä yhteistyötä. Sisäinen optimistini uskoo, että etenkin ihmisten väliset ongelmat voi aina ratkaista, kun tehdään yhteistyötä ja kunnioitetaan toista. Aina näin ei ole, minkä oppiminen on itselleni ollut välillä kovin kivikkoinen polku. Kaikkea ei saa vietyä loppuun, eikä kaikkea ole tarkoituskaan. Hassua, miten niin pienessä asiassa voi olla niin paljon oppimista yhdelle elämälle.

Viimeisen vuoden olen etsinyt, tarkastellut ja kipuillut joidenkin ratkaisujeni kanssa. Muutokset arjessa ovat tuoneet elämääni kaikkea uutta ja mahtavaa, mutta kuluttaneet lisäksi voimiani. Syksyllä tajusin, että kannan mukanani sellaista taakkaa, jota en ollut edes taakaksi tajunnut. Luonteelleni tyypillisesti ratkaisun tajuttuani minulta meni noin kymmenen minuuttia pistää se täytäntöön. Sisälläni kuplivat helpotus ja riemu, kun tajusin miten kevyeksi oloni päätöksen jälkeen tunsin.

Niinpä minä luovun hetkeksi tästä osasta elämääni, joka on kannatellut minua jo kuuden vuoden ajan. Se on ollut uskomaton matka, täynnä mahtavia kokemuksia, uusia ihmisiä ja tunteiden vuoristorataa. Villikataja jää osaltani tauolle, koska se on muuttunut matkakumppanista minua pidätteleväksi taakaksi, joka tuottaa nykyisin lähinnä harmaita hiuksia ja huonoa omaatuntoa. En ehdi tehdä puoliakaan siitä mitä tahtoisin Villikatajan suhteen. Toisen puolen kulutan murehtimalla tätä. Koko ajan vedän mukanani kuormaa, jonka olisin voinut laskea alas jo aikoja sitten. 

Tänä aamuna seisoin yksin joen rannalla
Samaan aikaan minulla on mahtava perhe, jonka kanssa tahdon viettää aikaani. Minut on ympäröity rakastavilla, viisailla ja mielenkiintoisilla ihmisillä, joiden elämässä tahdon olla mukana. Minulla on harrastuksia, jotka kutkuttavat nyt odottavaisina mieleni perukoilla. Tahdon olla, rakastaa, hidastaa, nauttia, loikoilla. Minulla on mielenkiintoinen ja haastava työ, jossa saan toteuttaa arvojani ja kasvaa ammattilaisena.

Niinpä minä heitän nyt hyvästit. 

Villikatajalle, sen mukanaan tuomille seikkailuille ja hetkille, jotka ovat muokanneet minua niin ihmisenä kuin ammattilaisena. Maastokartoituksille, kursseille, paikkatietoanalyyseille, seminaareille ja luennoille. Blogille, somelle, eri keskustelufoorumeille. Kaikelle sille, mikä on täyttänyt aikaani viimeisten vuosien varrella. Kaikelle sille, mikä on ollut arkeani.

Heitän samalla hyvästit kaikille teille huikeille ihmisille, jotka olen kohdannut jossakin vaiheessa matkaani. Teille, jotka ovat opastaneet minua tai olleet opastettavinani (usein molempia yhtä aikaa suloisen sekaisin). Teille, jotka olette seuranneet blogia, jättäneet kommentteja tai heitelleet maileja. Vieraita, joista on tullut tuttuja. Nimimerkkejä, joilla ei ole vieläkään kasvoja. Kohtaamisia, joita on mahdotonta unohtaa.

Vaikka luontoa yli kaiken rakastankin, vasta te kaikki ihmiset olette antaneet matkalleni todellisen suunnan. Rohkeita ja hauraita, viisaita ja lempeitä. Sitä kaikkea te olette, pää täynnä unelmia ja jalat tuskin maanpintaa hipoen. Mikä määrä uskallusta, urheutta ja toivoa teissä elääkään! Kiitoksia siitä, että sain kulkea hetken kanssanne.

Miksi jäähyväiseni ovat Chandlerin tapaan pitkät? Koska ne ovat sitä. En tiedä, ovatko ne pysyvät, joten venytän niitä niin pitkiksi kuin mahdollista. Ehkä jonakin aamuna herään uusin voimin ja tajuan, että juuri nyt tässä hetkessä kaipaan Villikatajaa enemmän kuin mitään muuta. 

Ja silloin minä olen taas täällä.

-Annukka

perjantai 25. marraskuuta 2016

Mustan perjantain markkinat

Kaunistakin voi olla liikaa kotona.
Tänään vietetään Black Fridayta, eli mustaa perjantaita. Tämä jenkkien suuri kiitospäivän jälkeinen alennus- ja shoppailupäivä näyttää rantautuneen myös tänne meille Suomeen, ainakin päätellen lukuisista yrityksistä, jotka ovat lähteneet mukaan erilaisin kampanjatarjouksin. Lilyn toimitus pohtii omalta osaltaan syitä sille, miksi alekampanjat houkuttelevat, vaikka muuten yhä useampi pyrkii kohti askeettisempaa elämää ja turhan tavaran karsimista kodista. Alennusmyynnit kieltämättä vetoavat myös allekirjoittaneeseen, varsinkin jos tarjolla on sellaisia tuotteita joita olen jo pidempään harkinnut ostavani.

Mitä jos käyttäisitkin hyväksesi esimerkiksi kahviloiden kampanjapäivätarjouksia?

Kuinka sitten selvitä yhä kiihtyvämmällä tahdilla vastaan tulevista alennusmyynneistä ja kampanjoista ilman turhaa ostamista? Tänään vietettävä Älä osta mitään -päivä haastaa jättämään päivän (alennusmyynti)ostokset kokonaan tekemättä. Mielestäni on hyvä ravistella kulutustottumuksia ja haastaa ihmisiä miettimään, mitä oikeasti tarvitsee. Sen "niiiin iiihanan!" koristekynttilätuikkuasetelman voi ehkä suosiolla jättää kauppaan, jos sille ei oikeasti keksi mitään sopivaa paikkaa kotona. Samoin voi harkita myös uusien verhojen, lakanasettien, mattojen ja vastaavien kohdalla, tarvitseeko niitä todella. Usein jo huonekalujen ja sisustuksen järjestystä muuttamalla saa kotiin piristystä. Myös kierrätys kunniaan: varsinkin sisustustavaroiden osalla aika monikin esine päätyy hyvin vähäisen käytön jälkeen kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Sisustuskärpäsen iskiessä kannattaakin siis aloittaa kierros niistä!

Miten sitten itse ajattelin tänään (ja muina alepäiviniä) toimia? Hyödynnän tarjouksia, mutta vain jos niissä on oikeasti jotain sellaista, jota tarvitsen ja jonka hankkimista olen jo miettinyt. Esimerkiksi aamulla hyödynsin Saippuapajan Black Friday -tarjouksia. Kannattaa myös suosia kotimaista sekä lähellä tuotettua. Mitäpä jos ostaisitkin nyt kampanjahintaisena paikallisen pienyrittäjän tuotteen? Sekä tänään, että muinakin päivinä tärkeä ohjenuora siis on: osta harkiten ja tarpeeseen. 

-Lily




maanantai 21. marraskuuta 2016

Terveiset kädentaitomessuilta!

Myyntipisteittäin ihania lankoja..!
Vietimme viime lauantaina ihanan päivän siskojen ja äitini kanssa. Kävimme nimittäin Suomen Kädentaitomessuilla Tampereella. Viime vuonna lähes onnistuin pääsemään messuille, mutta viime metreillä aikataulut menivätkin jotenkin solmuun ja messut jäivät välistä.

En ole aiemmin vieraillut kädentaitomessuilla, joten en ollut ihan varma, mitä odottaa. Messupaikalle saavuimme järkyttävässä jäisessä sateessa ja jouduimme kävelemään autolta messuhalleille melkoisen matkan. Sisälle saapuessa kuitenkin harmistus kastumisesta ja kylmästä kelistä haihtui nopsaan. Niin paljon kaikkea ihanaa! Messuilla oli esillä laidasta laitaan erilaisia käsityö- ja askartelutarvikeliikkeitä sekä valmiita töitä.
Joulukoristeidea: ihana huopakuusi.

Minua kiinnostivat messuilla eniten erilaiset lanka- ja ompelutarvikkeet, vaikka kaikenlaista muutakin ihanaa tuli ihasteltua. Jos budjetti olisi antanut myöten, olisin tahtonut kätevän lankakulhon: keraamisen kulhon, johon on muotoiltu langalle kätevä aukko. Näin lanka voi olla kulhossa suojassa samalla, kun neuloo vaikkapa sohvalla. Meillä kun ei vapaana vierivää lankakerää kannata pitää irrallaan, tai ahkera rottakoiramme iskee sen kimppuun alta aikayksikön.

Lankakulho jäi vielä odottamaan hankintaansa, mutta sen sijaan tein pari todella upeaa neulekirjalöytöä. Saumatonta neulontaa opastaa kuinka neuleohjeita voi muokata saumattomiksi versioiksi ja kuinka suunnitella itse omia saumattomia neuleita. Varsin kätevää, sillä neuletöissä vähiten motivoiva vaihe on yleensä työn päättely ja kokoaminen. Saumattomina versioina molempien vaiheiden määrä vähenee... Toinenkin kirjalöytöni jatkaa neukletekniikka-aihepiirissä: Neulo ja nauti! -teos on upea kokoelma erilaisia neuletekniikoita. Juuri sellainen kirja, jota aina aika ajoin uusia neuleohjeita tankatessa kaipaa. Nyt kelpaa kävellä vain kirjahyllylle ja napata opus käteen, kun seuraavan kerran tulee vastaan jokin itselle vieras tekniikka tai neuleohjemerkintä. Näppärää!

Kädentaitomessujen kirjalöydöt.

Muissa messuostoksissa on pala suloista kirahvikuvioista japanilaista kangasta, monta metriä kehruuvilloja, pari ihanaa luomuvillalankavyyhtiä (joista toinen silkkivillaa ja toinen kotimaista alpakkavillasekoitetta) Rintalan tilalta sekä ihanan värikkään turkulaisyrittäjän Tilkkutytön pisteeltä löytynyttä kokenillia. Tilkkutytön ihanat langat saivat oman uinuvan värjäysinnonkin hieman nostamaan päätään... Ehkäpä kokenillikirvat päätyvät piankin väripataan!

-Lily

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Naamiohuveja

Ohjeen mukaan tehtynä naamio mahtuu kätevästi 10ml kerta-annospurkkiin.

Toissa viikolla vietimme mukavaa kosmetiikkailtaa, kun Ladies' Circlen Jyväskylän 27-klubin iloiset naiset tutustuivat omatekoisen luonnonkosmetiikan valmistukseen. Kahden tunnin aikana ehdimme valmistaa kuorivaa kosteusvoidepalaa, viikinkisalvaa sekä varsin suosituksi osoittautuneita tuorekasvonaamioita. 

Naamiopisteellä osallistujat innostuivat tuunaamaan mukaan varaamistani aineksista useampaakin erilaista naamiota, ja alkuperäinen rauhoittava kamomillanaamio saikin kavereikseen kehäkukkanaamiota, puhdistavaa naamiota, kosteuttavaa naamiota... Niinpä loppusyksyn piristykseksi jaankin kanssanne riisutun perusohjeen naamiosta. Tätä on helppo muunnella kaapista kulloinkin löytyvien ainesten ja oman ihotyypin mukaan.


Tuorekasvonaamio

1/2tl manteliöljyä
vajaa 1tl nestettä
1/4tl glyseriiniä
1-2tl kosmetiikkasavea*
(muutama tippa eteerisiä öljyjä)

Sekoita nesteet keskenään. Lisää kosmetiikkasavea muutamassa erässä, kunnes naamion koostumus on mieleisesi (suunnilleen kakkutaikinaa vastaava). Purkita naamio ja anna sen vetäytyä jääkaapissa muutama tunti, mieluiten yön yli. Ota naamiota purkista puhtaalla lusikalla ja säilytä ylijäänyt naamio jääkaapissa. Naamio säilyy jääkaapissa puhtaassa purkissa kuten vastaavatkin tuoretuotteet, noin viikon verran.

Tätä reilun kerta-annoksen kokoista ohjetta on helppo muunnella käyttämänä nesteenä erilaisia kasvi- ja kukkaisvesiä. Esimerkiksi kamomillatee ja ruusuvesi ovat hyviä herkemmän ihon valintoja, kun taas vaikkapa siankärsämötee puhdistaa ihoa tehokkaasti. Lisäksi naamion joukkoon voi lisätä hippusellisen haluamiaan lisukkeita: kuivattuja yrttejä, muutaman murskatun marjan, merileväjauhetta... Ja tietysti lopuksi tuoksuista pitävät voivat tuoksuttaa naamionsa 1-2 pisaralla eteeristä öljyä.

Hoidetaan haastavista keleistä selviytyvää ihoamme lempeästi!

-Lily


* Valinnanvaraa on  reilusti, joten tässä avuksi pieni opas kosmetiikkasavien vaikutuksiin:
vaaleanpunainen – miedoin kosmetiikkasavista, puhdistava
valkoinen – mieto, puhdistava ja hyvin siedetty
vihreä – voimakkaampi, rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle
sininen - piipitoinen, puhdistava ja elvyyttävä, herkälle iholle
kalamiinijauhe – sinkkipitoinen, puhdistaa ja hoitaa epäpuhtauksia, mutta sopii herkemmällekin iholle

rhassoul – epäpuhtaalle iholle, supistaa ihohuokosia ja tasapainottaa